Autenttista, työelämälähtöistä verkko-opetusta

vuorovaikutus
asiantuntijuuden
kasvualusta

yhteisöllinen
yksilöllinen – kumpi
sopii sinulle?

Nauttiessani aamiaista omassa keittiössäni seurasin Virtuaaliammattikorkeakoulun autenttisen ja työelämälähtöisen verkko-opetuksen bencmarcking-projektin verkkoseminaaria 29.8.08, joka toteutettiin Connect Pro -videoneuvotteluohjelmistolla.

Irja Leppisaari kertoi keväällä julkaistusta Korkeakoulujen arviointineuvoston raportista ammattikorkeakoulujen laadukkaasta verkko-opetuksesta. Hän totesi, että verkko-opetus on yksi ammattikorkeakoulujen kilpailutekijöistä.

Irja Leppisaari ja Leena Vainio ovat laatineet yhteenvedon Virtuaaliammattikorkeakoulun Benchmarking-projektin ilmoittautumislomakkeissa ja kriteeristöissä esitetyistä asioista. Valitettavasti tallenteista osa on huonokuntoisia eikä kaikista opintojaksoista löydy riittävästi aineistoja.

Pelkkään teoriatietoon perustuvassa opintojaksossa autenttisuus riippuu vuorovaikutuksesta. Miten tietopohja tukisi aitoa vuorovaikutusta? Opintojaksoissa on monipuolisia, työelämän projekteihin liittyviä tehtäviä. Mutta jätetäänkö opiskelijalle tilaa aidosti itse miettiä, jos opettaja on strukturoinut tehtävät valmiiksi? Monet tehtävät ratkesivat oppimateriaalissa olevan tiedon avulla. Autenttiseen opiskeluun kuuluu, että oppija pystyy hyödyntämään erilaista lähdeaineistoa eri tilanteissa. Opintojaksoon varattu tuntimäärä saattaa tosin rajoittaa mahdollisuuksia ulkopuolisen materiaalin etsimiseen.

Opintojaksojen pedagoginen lähestymistapa ja eteneminen vaikuttavat asiantuntijuuteen kasvamiseen. Projektioppimisessa asiantuntijuus syntyisi luonnollisesti. Miten opiskelijoita kannustettaisiin tuomaan esiin keskeneräistä osaamista? Olisiko sosiaalisen median menetelmistä apua?

Joillain opintojaksoilla rakennettiin moniammatillisia tiimejä, joissa oli opiskelijoita eri aloilta ja jopa eri oppilaitoksista. Vuorovaikutusta ei kuitenkaan syntynyt, kun opiskelijaryhmät etenivät eri aikoihin ja aikataulujen yhteensovittaminen oli hankalaa. Eikö kulttuurimme tue eri ammattiryhmien välistä vuorovaikutusta? Vaikuttaa jopa siltä, että opintojen alussa vuorovaikutus eri alojen välilä olisi luontevampaa kuin myöhemmin, kun oma ammatti-identiteetti on löytynyt.

Yhteistä tiedonrakentelua oli kiitettävästi. Joku jopa kysyi kriittisesti, oliko sitä liikaa. Opintojaksoilla esitettiin hyviä menetelmiä eri kokoisten tiimien muodostamiseen ja niiden yhdistelyyn, mutta parannusehdotuksia tuli silti runsaasti. Miten yhteinen tiedonrakentelu näkyy arvioinnissa?

Opiskelijoista osa toivoi yhteisöllistä verkko-opiskelua, osa taas täydellistä joustavuutta niin, että voi edetä yksilöllisesti oman aikataulunsa mukaan. Onko yksilöllinen työskentely opiskelua vai vain mahdollisimman nopeaa kurssin suorittamista? Voiko tämän päivän korkeakouluopiskelu olla sellaista, jonka voi suorittaa täysin yksin? Oppiminenhan jää tällöin hyvin vajaaksi eikä mikään oppimiskäsitys puolla sitä. Mutta onko opiskelijan välttämätöntä kulkea tietyn ryhmän kanssa vai voisiko hän työskennellä ulkopuolisten kanssa yhteisöllisesti?

Keskustelussa ryöpsähti esiin monenlaisia näkemyksiä. Ammattikorkeakouluopiskelijalla pitää olla mahdollisuus yksilölliseen opiskelupolkuun. Opettaja voi palkita hyviä opiskelijoita antamalla heidän edetä omassa tahdissaan. Opettajahan tavallisesti keskustelee enemmän huonojen kuin hyvien opiskelijoiden kanssa.

Miten taataan aikaa aidolle reflektoinnille? Pitäisikö yksilöllisessä opintosuunnitelmassa sitoutua oppimisen reflektointiin? Vuorovaikutuksessahan reflektointi syntyy luonnostaan. Jatkuvan, kehittävän arvioinnin voisi toteutta vertais- ja itsearviointeina sekä mahdollisesti asiantuntija-arviointeina.

Ammattikorkeakouluopetuksen haastavat toisaalta uudet vuorovaikutusmuodot, esimerkiksi sosiaalisen median monimuotoisuus, toisaalta avoimet, opiskelijalähtöiset avaukset. Useinhan opettaja suunnittelee ainakin opintojakson suuret raamit valmiiksi.

Verkkoyhteisöön turvallisesti

Habbosta Irciin
nuorten tosielämä
varttuu turvassa

Hetkyn Akva-kerho vieraili Sulakkeella keskiviikkoiltana 27.8.08. IRC-Gallerian vetäjä Ville Mujunen kertoi meille, varttuneille akvalaisille, nuorison Habbo-hotellista, IRC-Galleriasta ja Sulakkeen mobiilivirtuaalimaailmasta. Pari päivää ennen vierailua saimme sähköpostitse kehotuksen ottaa mukaamme jälkikasvua, mutta teini-ikäisiä ei joukossamme näkynyt. Ennen esitystään Ville Mujunen kysyi, mistä aiheista erityisesti olisimme kiinnostuneita. Sulakkeen ansaintamallit, palvelujen toiminta ja niiden turvallisuus tuntuivat kiinnostavan osallistujia eniten. Itse olisin ollut kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia on opetuksen järjestämisestä Habbo-hotellissa – mutta niitä pitänee etsiä muualta.

Habbo

Habbossa kerätään pelinomaisesti suorituspisteitä, chattaillaan ja mesetetään. Yhdellä käyttäjällä voi olla useita virtuaalihahmoja, joita personoimalla nuori voi turvallisesti hakea minuuttaan. Hän voi kokeilla sisustusta, vaatteita ja erilaisia trendejä. Palvelun ylläpitäjät luovat uusia vaatteita käyttäjien toiveiden mukaan.

Habbossa on erilaisia käyttäjätyyppejä: suorittavat achiversit, luovat creativistit, yksin touhuavat lonersit, rajoja rikkovat ja uusia toimintatapoja etsivät rebelsit sekä yhteisöllistä kokemusta kaipaavat traditionalistit, jotka ovat Suomessa yleisimpiä.

Suomessa habbolaisten keski-ikä on noin kolme vuotta alhaisempi ja Brasiliassa ja Japanissa kolme vuotta korkeampi kuin koko maailman habbolaisten 15 vuoden keski-ikä. Suomalaiset nuoret siirtynevät 15-vuotta täytettyään IRC-Galleriaan – ja testamenttaavat huonekalunsa Habboon ryntääville pikkusisaruksilleen.

Käyttäjän oikeaa identiteettiä ei Habbossa voida varmistaa, käyttäjätunnuksen saamiseksihan riittää toimiva sähköpostiosoite. Kännykkätransaktiot ja luottokorttimaksut ovat toki varmennettuja. Maksullisia palveluja käyttävät kuluttavat noin 5-20 euroa kuukaudessa, mutta Habbossa toimimisesta yli 80 % on ilmaista.

Öisin Habbo-hotelli on kiinni, aukioloaikoina moderaattori on aina paikalla. Habbo on kuin julkinen puisto, jossa on valvontakamerat ja jossa pitää käyttäytyä sääntöjen mukaan. Kiroilu ja propaganda ovat kiellettyjä. Yhteisö palauttaa ruotuun asiattomasti käyttäytyvät ja tarvittaessa moderaattori puuttuu tilanteeseen.

Habbossa voi kokeilla toimimista vaikka hevoshoitolassa tai sairaalassa. Huumebussi jakaa huumeiden vastaista valistusta, ja käyttäjät jopa jonottavat sen luona. Melkein joka viikko joku julkkis esiintyy Habbossa ja fanit voivat chattailla hänen kanssaan.

Habbon kansainvälinen laajentuminen edellyttää partnereita, jotka ymmärtävät nettiä, mediaa ja paikallista kulttuuria ja jotka pystyvät kirjoittamaan, moderoimaan ja lokalisoimaan palvelua. Habbon käyttäjäkunnan kasvu on tällä hetkellä suurinta Etelä-Amerikassa.

IRC-Galleria

Käyttäjien yhden euron kuukausimaksulla pyörivä IRC-Galleria on Suomen suurin sosiaalisen median palvelu, kaksi kertaa niin suuri kuin Facebook. IRC-Galleriaan viedään kuvia, siellä kirjoitetaan päiväkirjaa, tavataan tuttuja ja tutustutaan uusiin, itsen kaltaisiin ihmisiin tai “satunnainen”-napilla kehen tahansa.

IRC-Galleria on yhteiskunnan peili: siellä näkyvät 15-24-vuotiaiden nuorten kiinnostuksen kohteet, harrastukset ja arvot. Heille netti on osa todellisuutta, aina olemassa ollut. He eivät mene erikseen nettipalveluihin vaan löytävät netistä tosielämän palveluja. Säilyvätkö käyttäytymismallit, kun käyttäjien elämäntilanteet muuttuvat?

IRC-Galleriassa ladataan noin 300 miljoonaa sivua viikoittain. Nuoret ovat yleensä valistuneempia netin käyttäjiä kuin vanhemmat. Nettihuijauksiin lankeavat eniten yli kolmikymppiset.

Käyttäytymissäännöt ja moderointi kuuluvat IRC-Galleriaan kuten Habboonkin. Moderaattorit saavat viikoittain noin 20 000 avunpyyntöä, jotka liittyvät yleensä ilman lupaa ladattuihin kuviin tai kuviin, joissa näkyy alkoholin käyttöä tai väkivaltaa.

Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat IRC-Gallerian pääyhteistyökumppanit.

Mobiilivirtuaalimaailma

Mobiilivirtuaalimaailma, jossa voi nähdä liikkuvat hahmot ja chattailla niiden kanssa, yleistyy muutaman vuoden sisällä. Jo nyt nettideittailu koetaan konservatiivisissa maissa yhteiskuntaan vaikuttavaksi uhaksi.

Mainoksista ja Sulakkeen tuotekehityksestä

Habbo ja IRC-Galleria ovat nettisaiteista turvallisimpia, koska niissä moderaattorit valvovat käyttäytymissääntöjen noudattamista. Myös salakielemme, suomen kieli, suojaa monilta netin ongelmilta.

Perinteiset klikattavat bannerit eivät kuulu Habboon tai IRC-Galleriaan. Käyttäjät innostuvat aktivoivista mainoksista eikä tieto sponsorista haittaa osallistumista. Käyttäjät voivat esimerkiksi suunnitella iPod-mainoksia, juosta Niken kengillä hotellissa tai piirtää Stabilo-tusseilla. Mainoshan pyrkii painamaan tuotenimen käyttäjän mieleen, ja miten se paremmin onnistuisi kuin elämällä ja työstämällä yhdessä jotain tuotteeseen liittyvää? Innostuneet nuoret kertovat kavereilleenkin tuotteisiin liittyistä aktiviteeteista.

Sulakkeella työskentelee heterogeeninen, eri kansallisuuksista koostuva luova porukka, jossa on taiteiden, liiketalouden ja ICT-osaamista. Tuotteita kehitetään Scrumin kahden viikon rauhoitetuissa sprinteissä. Myös markkinoinnissa käytetään Scrumia.